Toimintakertomus

Yhteenveto vuodesta 2018:

  • Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 1,2 % ollen tilikauden lopussa 189,6 miljoonaa euroa (2017: 187,4 miljoonaa euroa). Nämä käyvän arvon muutokset huomioiden liikevoitto oli 190,0 miljoonaa euroa (2017: 198,4 miljoonaa euroa). 
  • Konsernin korkokate kasvoi 3,4 % edellisestä vuodesta ja oli 236,3 miljoonaa euroa (2017: 228,5 miljoonaa euroa).
  • Tase kasvoi 2,7 % ollen vuoden 2018 lopussa 35 677 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa).
  • Konsernin vakavaraisuus vahvistui edelleen ja CET1-vakavaraisuus oli 66,34 % (2017: 53,01 %). Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat vuoden 2018 lopussa 87,97 % (2017: 72,50 %).
  • Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 4,06 % (2017: 3,84 %).
  • Uusia lainoja nostettiin tammi-joulukuussa 2 953 miljoonaa euroa (2017: 2 439 miljoonaa euroa). Luotonannon kokonaismäärä oli 22 354 miljoonaa euroa (2017: 21 219 miljoonaa euroa). Tästä vihreiden investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli nostettu joulukuun 2018 lopussa 1 143 miljoonaa euroa (2017: 803 miljoonaa euroa).
  • Leasingrahoitus kasvoi 42,2 % ja kanta oli joulukuun lopussa 614 miljoonaa euroa (2017: 432 miljoonaa euroa).
  • Pitkäaikainen varainhankinta oli tammi-joulukuussa 7 436 miljoonaa euroa (2017: 9 510 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli 30 856 miljoonaa euroa (2017: 30 153 miljoonaa euroa).
  • Kokonaislikviditeetti oli joulukuun lopussa 8 722 miljoonaa euroa (2017: 9 325 miljoonaa euroa).
  • Oman pääoman tuotto-% (ROE) laski hieman ja oli 10,76 % (2017: 12,57 %).
Avainluvut (konserni):31.12.201831.12.2017
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)189,6187,4
Liikevoitto (milj. euroa)190,0198,4
Korkokate (milj. euroa)236,3228,5
Uusi luotonanto (milj. euroa)2 9532 439
Uusi nostettu varainhankinta (milj. euroa)7 4369 510
Taseen loppusumma (milj. euroa)35 67734 738
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)1 065946
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)1 4131 293
Omat varat yhteensä (milj. euroa)1 4131 293
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %66,3453,01
Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %87,9772,50
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %87,9772,50
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %4,063,84
Oman pääoman tuotto (ROE), %10,7612,57
Kulu-tuotto-suhde0,210,18
Henkilöstö151134
Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivun lopussa "Tunnuslukujen laskentaperusteet"-otsikon alla. Tässä toimintakertomuksessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja ellei toisin ole mainittu. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on raportoitu tunnuslukujen laskentakaavojen jälkeen.

Konsernirakenne

Kuntarahoitus-konsernin (jäljempänä konserni) muodostavat Kuntarahoitus Oyj (Kuntarahoitus tai yhtiö) sekä Rahoituksen ­neuvontapalvelut Inspira Oy (Inspira). Kuntarahoitus omistaa Inspiran sataprosenttisesti.

Kuntarahoitus on kuntien, Kevan ja valtion omistama luottolaitostoiminnasta annetun lain mukainen luottoyhteisö, joka tarjoaa monipuolisia rahoituspalveluja kuntasektorille ja valtion tukemaan asuntotuotantoon. Yhtiön strategian ytimessä on rakentaa parempaa tulevaisuutta yhteistyössä ­asiakkaidensa kanssa. Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektoriin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon erikoistunut rahoittaja. Yhtiön ­visiona on olla paras rahoituksen asiantuntija asiakkaille ­muuttuvassa maailmassa.

Inspira on kuntien sekä valtion tukeman asuntotuotannon ­tarpeisiin suunnattujen rahoituksen neuvonantopalveluiden tarjoamiseen erikoistunut yritys. Se tarjoaa talouden neuvon­antopalveluja investointien rahoittamisessa sekä toiminnan uudelleenjärjestelyissä.

Toimintaympäristö vuonna 2018

Suomen ja maailman taloudellinen kehitys oli vuoden aikana edelleen pääsääntöisesti positiivinen, mutta kasvuvauhti hidastui monin paikoin. Markkinakehityksen ennakointia monimutkaistivat muun muassa edelleen jatkuva suurvaltasuhteiden kiristyminen ja siitä johtuva kauppasuhteiden rajoittaminen sekä Euroopassa etenkin Italian velkaantumiseen liittyvät riskit ja Ison-Britannian Brexit-neuvotteluihin liittyneet vaikeudet. Ne ja edelleen jatkuneet maailmanpolitiikan epävarmuustekijät eivät kuitenkaan ratkaisevasti vaikuttaneet markkinoiden toimintaan. Euroopan keskuspankki päätti osto-ohjelmansa netto-ostot vuoden 2018 aikana, mutta markkinoilla oli silti suurimman osan vuotta paljon likviditeettiä eli rahoituksen saatavuus oli hyvällä tasolla. Loppuvuoden aikana markkinalikviditeetti heikkeni selvästi alkuvuoden tasosta.

Suomessa asuntorakentaminen jatkui vilkkaana kasvukeskuksissa. Myös kunnissa investoitiin aiempaa vahvemmin, ja rahoituksen kysyntä kasvoi loppuvuotta kohden kuntien ennakoitua pienempien verokertymien vuoksi. Kasvukeskuksissa investointipaineita syntyi palvelutarpeiden muutosten takia niin kunnalliseen infraan, liikenteen järjestelyihin kuin kouluihin ja päiväkoteihinkin. Kiinteistöjen korjausvelkaa kurottiin pienen suvantovaiheen jälkeen kiinni ympäri maata.

Kotimaassa pitkään valmisteilla ollut maakunta- ja sote-uudistus ei edennyt vuoden aikana odotetusti. Tämä epävarmuus liittyy Kuntarahoituksen asiakaskenttään, mutta se ei ainakaan merkittävästi näytä vaikuttaneen investointien toteutukseen.

Luottoluokitukset

Moody’sin ja Standard & Poor’sin luottoluokitukset ja niiden näkymät Kuntarahoitukselle säilyivät vuonna 2018 entisellään. Kuntarahoituksen luottoluokitukset ovat samat kuin Suomen valtiolla: Standard & Poor’sin luokitus on AA+ ja Moody’sin Aa1. Luokitusten näkymät ovat vakaat.

LUOKITUSLAITOSPitkäaikainen varainhankintaNäkymätLyhytaikainen varainhankinta
Moody’s Investors ServiceAa1VakaatP-1
Standard & Poor’sAA+VakaatA-1+

Tulos ja tase

Kuntarahoitus-konserni

Konsernin liiketoiminta jatkui vahvana vuoden 2018 aikana. ­Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto ilman ­realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 189,6 miljoonaa euroa (2017: 187,4 miljoonaa euroa). Tähän vaikutti erityisesti edellisvuoteen nähden parantunut korkokate mutta myös kasvaneet kulut. Konsernin liikevoitto huomioiden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset oli 190,0 miljoonaa euroa (2017: 198,4 miljoonaa euroa).

Korkokate kasvoi 3,4 % ollen 236,3 miljoonaa euroa (2017: 228,5 miljoonaa euroa) tilikauden lopussa.

Korko­katteen kasvu johtuu onnistuneesta varain­hankinnasta, volyymin ­kasvusta sekä suotuisasta korkoympäristöstä ­Kuntarahoituksen liike­toiminnassa. Konsernin korkokatteessa ei ole huomioitu tulosvaikutteisesti AT1-pääomalainan korkokuluja, sillä ­konsernissa pääomalaina ­käsitellään oman pääoman ehtoisena instrumenttina. Pääomalainan korkokulut käsitellään osingonjaon tavoin voittovarojen ­vähennyksenä omassa pääomassa vuosittain maksun toteutuessa.

KONSERNIN TULOS
Miljoonaa euroa
1-12/2018 *1-12/2017Muutos, %
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia189,6187,41,2
Korkokate236,3228,53,4
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset0,411,0-96,5
Muut tuotot1,91,85,6
Tuotot yhteensä238,5241,3-1,1
Palkkiokulut-4,2-4,12,7
Henkilöstökulut-15,2-13,612,1
Muut hallintokulut-12,0-8,837,0
Poistot ja arvonalentumiset-2,3-2,018,2
Liiketoiminnan muut kulut-15,4-14,56,0
Kulut yhteensä-49,1-42,914,5
Odotettujen luottotappioiden määrä0,6--
Liikevoitto190,0198,4-4,2
Yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta johtuen pyöristyksestä.

* Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia, joten vuoden 2017 realisoitumattomat arvostusmuutokset eivät ole täysin vertailukelpoisia luokittelumuutoksista johtuen.

Vuoden 2018 alussa käyttöönotetun IFRS 9 -standardin myötä Kuntarahoitus luokitteli uudelleen rahoitusvaroja ja -velkoja. ­Uudelleenluokittelun seurauksena rahoitusinstrumenteista kirjattavat realisoitumattomat käyvän arvon muutokset ovat lisänneet tuloksen volatiliteettia vuoden aikana. Yhteensä realisoitumattomien käyvän arvon muutosten tulosvaikutus oli vuoden ­lopussa 0,4 miljoonaa euroa (2017: 11 miljoonaa euroa), josta suojaus­laskennan nettotulos oli 27,6 miljoonaa euroa (2017: 2,7 miljoonaa ­euroa). Realisoitumattomia arvopaperikaupan nettotuottoja oli -27,3 miljoonaa euroa (2017: 8,3 miljoonaa euroa). Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia, joten edellisvuoden realisoitumattomat käyvän arvon muutokset eivät ole täysin vertailukelpoisia luokittelu­muutoksista johtuen.

Konsernin kulut ovat kasvaneet 14,5 % ja olivat joulukuun lopussa 49,1 miljoonaa euroa (2017: 42,9 miljoonaa euroa).

Palkkiokulut olivat 4,2 miljoonaa euroa (2017: 4,1 miljoonaa euroa) ja ne koostuvat pääasiassa maksetuista takauspalkkioista, säilytyspalkkioista sekä varainhankintaohjelmien päivityskuluista.

Hallintokulut olivat 27,2 miljoonaa euroa (2017: 22,3 miljoonaa euroa). Tästä henkilöstökuluja oli 15,2 miljoonaa euroa (2017: 13,6 miljoonaa euro) ja muita hallintokuluja 12,0 miljoonaa euroa (2017: 8,8 miljoonaa euroa). Hallintokuluja on kasvattanut erityisesti henkilöstön määrän kasvu konsernin emoyhtiössä. Kasvaneen pankkisääntelyn vuoksi yhtiössä on tarve kehittää yhtiön hallintoa, riskienhallintaa ja prosesseja. Lisäksi yhtiö on panostanut merkittävästi asiakaspalvelun, palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen.

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä olivat tilikauden lopussa 2,3 miljoonaa euroa (2017: 2,0 miljoonaa euroa).

Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 15,4 miljoonaan euroon (2017: 14,5 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvu johtuu pääosin luottolaitostoimintaan liittyvistä valvontamaksuista Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle sekä vakausmaksuista EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Saamisten arvonalentumiset on laskettu vuoden 2018 alusta lähtien IFRS 9 -standardin vaatimusten mukaisesti. IFRS 9:n mukaisesti laskettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) määrä pieneni tilikauden aikana IFRS 9 -siirtymässä 1.1.2018 kirjattuun määrään nähden ja tulokseen kirjattu muutos oli tili­kauden lopussa 0,6 miljoonaa euroa.

Konsernin laajaan tulokseen sisältyy IFRS 9 -siirtymän johdosta rahoitusinstrumentteihin liittyviä realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joita ei käsitellä tulosvaikutteisina käyvän arvon muutoksina. Tilikauden aikana suurimmat laajaan tulokseen vaikuttaneet erät olivat nimenomaisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti luokiteltujen rahoitusvelkojen laskennallisen oman luottoriskin muutoksesta aiheutuva käyvän arvon muutos 49,0 miljoonaa euroa sekä suojauskustannuksen arvonmuutos (cost-of-hedging) 27,7 miljoonaa euroa. Laajaan tuloslaskelmaan sisältyvien erien arvonmuutokset heijastavat raportointiajankohdan markkinaolosuhteiden tilapäisiä vaikutuksia rahoitusinstrumenttien arvostustasoihin ja laskennalliset arvonmuutokset voivat vaihdella merkittävästi raportointikausittain aiheuttaen aikaisempaa enemmän volatiliteettia oman pääoman käyvän arvon rahastoihin.

Konsernin tase kasvoi vuoden 2017 lopusta 2,7 % ollen joulukuun 2018 lopussa 35 677 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa). Kasvu taseen varoissa johtuu pääosin antolaina- ja leasingkannan kasvusta. Velkaerissä taseen kasvu näkyy varainhankinnan erissä veloissa luottolaitoksille, veloissa yleisölle ja julkisyhteisöille sekä yleiseen liikkeeseen lasketuissa velkakirjoissa. Oma pääoma oli vuoden lopussa 1 486 miljoonaa euroa (2017: 1 339 miljoonaa euroa) sisältäen AT1-pääomalainan 347,4 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa kasvatti tilikauden tulos. IFRS 9 -standardiin siirtyminen 1.1.2018 alkaen puolestaan pienensi omaa pääomaa 43 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin omasta pääomasta on vähennetty vuoden aikana AT1-pääomainstrumentin korkoja koronmaksun yhteydessä huhtikuussa 12,6 miljoonaa euroa verovaikutus huomioiden sekä maksetut osingot 6,3 miljoonaa euroa Kuntarahoituksen osakkeenomistajille.

KONSERNIN TASE
Miljoonaa euroa
31.12.201831.12.2017Muutos, %
Velat ja oma pääoma yhteensä35 67734 7382,7
Käteiset varat3 5223 554-0,9
Saamiset luottolaitoksilta1 3811 25110,3
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä22 96821 6516,1
Saamistodistukset5 8636 494-9,7
Johdannaissopimukset1 5391 4337,3
Muut varoihin sisältyvät erät40535414,3
Varat yhteensä35 67734 7382,7
Velat luottolaitoksille8238022,5
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille3 8713 7473,3
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat26 90226 3042,3
Johdannaissopimukset2 2052 216-0,5
Muut velkoihin sisältyvät erät39033018,2
Oma pääoma1 4861 33910,9

Emoyhtiö

Kuntarahoituksen korkokate oli vuoden 2018 lopussa 220,1 miljoonaa euroa (2017: 212,3 miljoonaa euroa) ja liikevoitto oli 173,8 miljoonaa euroa (2017: 181,9 miljoonaa euroa). Vakavaraisuuslaskennassa ensisijaiseen lisäpääomaan kuuluvan AT1-pääomalainan korkokulut 16,2 miljoonaa euroa vuodelle 2018 on vähennetty emoyhtiön korkokatteessa täysimääräisesti (2017: 16,2 miljoonaa euroa). Emoyhtiössä AT1-pääomalaina on kirjattu tase-erään Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla. Emoyhtiön tase oli tilikauden lopussa 35 676 miljoonaa euroa (2017: 34 738 miljoonaa euroa).

Inspira

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran, liikevaihto vuodelta 2018 oli 2,5 miljoonaa euroa (2017: 2,7 miljoonaa euroa) ja liiketulos oli 0,0 miljoonaa euroa (2017: 0,2 miljoonaa euroa).

Rahoitus ja muut asiakkaille tarjottavat palvelut

Kuntarahoitus on Suomen ainoa kuntasektorin ja valtion tukeman asuntotuotannon rahoitukseen erikoistunut luottoyhteisö ja selvästi oman asiakaskuntansa suurin rahoittaja. Kuntarahoituksen asiakkaita ovat kunnat ja kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat yhteisöt sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen monipuolisia rahoitukseen liittyviä palveluja ja kokonaisvaltaista tukea investointien suunnitteluun ja talouden hallintaan.

Kuntarahoituksen rahoituksen kysyntä kasvoi vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Kasvukeskuksissa palvelutarpeen muutokset edellyttävät uusia investointeja kunnalliseen infraan, liikenteen järjestelyihin ja palveluverkon kehittämiseen ja koko maassa korjausvelkaa kurottiin pienemmäksi. Rahoituksen kysyntä kasvoi loppuvuotta kohden myös kuntien ennakoitua pienempien verokertymien vuoksi. Muutto kasvukeskuksiin piti yllä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen tarvetta.

Uusia lainoja nostettiin edellisvuotta enemmän, 2 953 miljoonaa euroa (2017: 2 439 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä kasvoi 6,1 % edellisvuoteen verrattuna ollen vuoden lopussa 22 968 miljoonaa euroa (2017: 21 651 miljoonaa euroa). Pitkäaikainen antolainakanta kasvoi 5,3 % ja oli vuoden lopussa 22 354 miljoonaa euroa (2017: 21 219 miljoonaa euroa). Leasingrahoitus kasvoi 42,2 % vuoden aikana ja leasingsopimuksia oli taseessa vuoden lopussa 614 miljoonaa euroa (2017: 432 miljoonaa euroa). Suurin osa kannan kasvusta syntyy kiinteistöleasingsopimuksista. Kiinteistöleasingilla rahoitetaan tyypillisesti esimerkiksi koulurakennuksia.

Vuonna 2016 markkinoille tuotu, ympäristöinvestointien rahoittamiseen tarkoitettu vihreä rahoitus herätti edelleen kiinnostusta, ja yhtiö on onnistunut kasvattamaan asiakkaidensa tietoisuutta tuotteesta. Vuoden 2018 loppuun mennessä vihreiden investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli nostettu 1 143 miljoonaa euroa (2017: 803 miljoonaa euroa). Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen viitekehykseen arvioi riippumattomista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä.

Yhtiön taseessa oli kuntien ja kuntien yritysten liikkeeseen laskemia kunta- ja kuntayritystodistuksia vuoden lopussa 726 miljoonaa euroa (2017: 749 miljoonaa euroa).

Vuonna 2018 Kuntarahoituksen sähköisen asioinnin Apollo-­palvelu laajeni rahoitussalkun hallinnasta muun muassa sijoitusten hallintaan ja se otettiin pilottiasiakkaiden kanssa laaja-alaiseen talouden mallinnuksen ja ennustamisen käyttöön. Apollo-palvelun käyttö yleistyy nopeasti ja sen asiakkaita ovat kaikki maan suurimmat kaupungit.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön, Inspiran palvelujen kysyntä on ollut vuoden 2018 aikana vilkasta. Toimeksiannoissa korostuivat erityisesti valmisteilla oleva maakunta- ja sote-uudistus sekä koulujen ja päiväkotien rakennusinvestointien kilpailutuksiin sekä yritysjärjestelyihin liittyvät hankkeet.

Varainhankinta ja likviditeetinhallinta

Varainhankinnan strategiana on varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla Kuntarahoitus pyrkii varmistamaan rahoituksen saatavuuden markkinaolosuhteista riippumatta. Kuntarahoitus hajauttaa aktiivisesti varainhankintaansa valuutoittain ja maturiteeteittain niin maantieteellisesti kuin eri sijoittajaryhmille. Aktiivinen ja pitkäjänteinen sijoittajayhteistyö on lisännyt Kuntarahoituksen tunnettuutta eri markkinoilla.

Vuonna 2018 likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla jatkui pääsääntöisesti vahvana ja Kuntarahoituksen varainhankinta onnistui erittäin hyvin. Laajan hajauttamisen ansiosta varainhankinta on tehokasta, mikä varmistaa kilpailukykyisen rahoituksen Kuntarahoituksen asiakkaille. Kuntarahoituksen nimi onkin laajasti tunnettu kansainvälisillä pääomamarkkinoilla ja se on sijoittajien mielestä yksi pääomamarkkinoiden joustavimmista, luotettavimmista ja nopeimmista liikkeeseen laskijoista.

Kuntarahoituksen julkiset liikkeeseenlaskut olivat erittäin kysyttyjä. Vuonna 2018 Kuntarahoitus järjesti neljä viitelainaa; kaksi Yhdysvaltain dollarimääräistä (molemmat 1 miljardia), yhden Englannin puntamääräisen (400 miljoonaa) ja yhden euromääräisen (750 miljoonaa). Tammikuussa 2018 liikkeeseen laskettu 15 vuoden mittainen 500 miljoonan euron laina on yhtiön historian toistaiseksi pisin viitelaina. Lainan kokoa kasvatettiin lokakuussa 250 miljoonalla euroalla. Nämä viitelainat on listattu Lontoon pörssissä.

Pitkäaikaista varainhankintaa nostettiin kaikkiaan vuoden aikana 7 436 miljoonaa euroa (2017: 9 510 miljoonaa euroa). Lyhytaikaisten Kuntarahoituksen velkasitoumuksien (ECP) määrä oli vuoden lopussa 3 062 miljoonaa euroa (2017: 3 833 miljoonaa euroa).

Koko varainhankinnan määrä oli vuoden 2018 lopussa 30 856 miljoonaa euroa (2017: 30 153 miljoonaa euroa). Tästä euromääräistä oli 24 % (2017: 23 %) ja valuuttamääräistä 76 % (2017: 77 %). Kaiken kaikkiaan vuoden aikana laskettiin liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja 11 eri valuutassa (2017: 14 valuuttaa).

Kaikki Kuntarahoituksen varainhankinta tehdään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Vuoden 2018 aikana pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyjä tehtiin yhteensä 260 kappaletta (2017: 318).

Valtaosa varainhankinnasta tehdään vakioituina liikkeeseen­laskuina velkaohjelmien alla ja Kuntarahoituksella on käytössään seuraavat velkaohjelmat:

Medium Term Note (MTN) -ohjelma30 000 milj. euroa
Euro Commercial Paper (ECP) -ohjelma7 000 milj. euroa
AUD-velkaohjelma (Kangaroo)2 000 milj. AUD

Kuntarahoituksen varainhankinnan takaa Kuntien takauskeskus, jolla on Moody’silta ja Standard & Poor’silta samat luottoluokitukset kuin Kuntarahoituksella ja Suomen valtiolla. Kuntien takauskeskus on lailla perustettu julkisoikeudellinen laitos, jossa jäseninä on kaikki manner-Suomen kunnat. Jäsenkunnat vastaavat takauskeskuksen sitoumuksista asukaslukujensa mukaisessa suhteessa. Kuntien takauskeskus on antanut takauksen velkaohjelmille sekä ohjelmien ulkopuolisille varainhankintajärjestelyille, minkä vuoksi Kuntarahoituksen liikkeeseen laskemat velkasitoumukset lasketaan luottolaitosten vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan sekä likviditeettilaskennassa tason 1 likvideihin varoihin EU-alueella.

Yhtiön likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena vuoden 2018 aikana. Kuntarahoituksen sijoitustoiminta on pääasiassa etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luottoluokituksen omaaviin rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan liiketoiminnan jatkuminen kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön likviditeettipolitiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulisi riittää keskeytymättömän liiketoiminnan jatkumiseen (uusi nettomääräinen antolainaus mukaan lukien) vähintään kahdentoista kuukauden ajan.

Vuoden 2018 lopussa likvidien varojen kokonaismäärä oli 8 722 miljoonaa euroa (2017: 9 325 miljoonaa euroa). Arvopaperisijoitusten kokonaismäärä oli 5 146 miljoonaa euroa (2017: 5 755 miljoonaa euroa) ja niiden keskimääräinen luottoluokitus AA (2017: AA). Arvopaperisalkun keskimääräinen maturiteetti oli vuoden lopussa 2,1 vuotta (2017: 2,5 vuotta). Tämän lisäksi muita sijoituksia oli 3 576 miljoonaa euroa (2017: 3 570 miljoonaa euroa), josta talletuksia keskuspankkiin 3 554 miljoonaa euroa (2017: 3 554 miljoonaa euroa) ja rahamarkkinatalletuksia luottolaitoksiin 22 miljoonaa euroa (2017: 16 miljoonaa euroa). Yhtiö sijoittaa johdannaisten vakuussopimuksien perusteella saadut käteisvakuudet pääasiassa lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin.

Kuntarahoitus on vuodesta 2015 lähtien seurannut myös sijoitustensa ESG-arvoa (Environmental, Social and Governance). Vuoden 2018 lopussa Kuntarahoituksen likviditeettisijoitusten ESG-arvo oli 50,9 asteikolla 1–100 (2017: 49,1). Markkinoiden vertailuindeksi on 50,8 (2017: 49,2).

Vakavaraisuus

Vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit

VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT (%)

31.12.2018

Pääomavaatimus
Kiinteä lisäpääoma­vaatimus 1)Muuttuva lisäpääoma­vaatimus 2)O-SII 3)Pääomapuskurit yhteensäYhteensäToteutunut 31.12.2018
Ydinpääoma (CET1)4,50 %2,50 %0,45 %1,00 %3,95 %8,45 %66,34 %
Ensisijainen pääoma (T1)6,00 %2,50 %0,45 %1,00 %3,95 %9,95 %87,97 %
Omat varat yhteensä8,00 %2,50 %0,45 %1,00 %3,95 %11,95 %87,97 %
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT (1000 €)


31.12.2018

Pääomavaatimus
Kiinteä lisäpääoma-vaatimus 1)Muuttuva lisäpääoma­vaatimus 2)O-SII 3)Pääomapuskurit yhteensäYhteensä
Ydinpääoma (CET1)72 27840 1547 16816 06263 384135 662
Ensisijainen pääoma (T1)96 37040 1547 16816 06263 384159 754
Omat varat yhteensä128 49440 1547 16816 06263 384191 878
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT (%)

31.12.2017

Pääomavaatimus
Kiinteä ­lisäpääoma-vaatimus 1)Muuttuva lisäpääoma­vaatimus 2)O-SII 3)Pääomapuskurit yhteensäYhteensäToteutunut 31.12.2017
Ydinpääoma (CET1)4,50 %2,50 %0,34 %0,50 %3,34 %7,84 %53,01 %
Ensisijainen pääoma (T1)6,00 %2,50 %0,34 %0,50 %3,34 %9,34 %72,50 %
Omat varat yhteensä8,00 %2,50 %0,34 %0,50 %3,34 %11,34 %72,50 %
VÄHIMMÄISPÄÄOMAVAATIMUKSET
JA PÄÄOMAPUSKURIT (1 000€)

31.12.2017

Pääomavaatimus
Kiinteä lisäpääoma­vaatimus 1)Muuttuva lisäpääoma­vaatimus 2)O-SII 3)Pääomapuskurit yhteensäYhteensä
Ydinpääoma (CET1)80 25844 5886 0178 91859 522139 780
Ensisijainen pääoma (T1)107 01044 5886 0178 91859 522166 532
Omat varat yhteensä142 68044 5886 0178 91859 522202 202
1) Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) luku 10:3 § ja EU:n vakavaraisuusasetus (575/2013) ja -direktiivi (2013/36/EU). Voimassa 1.1.2015 alkaen.

2) Laki luottolaitostoiminnasta luku (610/2014) 10:4-5 § ja EU:n vakavaraisuusasetus (575/2013) ja -direktiivi (2013/36/EU). Finanssivalvonnan johtokunta päätti 20.12.2018 (2017: 21.12.2017) olla asettamatta muuttuvaa lisäpääomavaatimusta Suomeen kohdistuville luottovastuille. Vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella määrittyvä luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus Kuntarahoitukselle on 0,45 % (31.12.2017: 0,34 %).

3) Muut rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen lisäpääomavaatimus: Laki luottolaitostoiminnasta (610/2014) luku 10:8 § ja EU:n vakavaraisuusasetus (575/2013) ja –direktiivi (2013/36/EU). Lisäpääomavaatimus (O-SII) Kuntarahoitukselle on 1 %. Finanssivalvonnan päätös 21.12.2017, voimassa 1.7.2018 alkaen (31.12.2017: 0,5 %).

Vähimmäispääomavaatimus vakavaraisuudelle on 8 % ja CET1-vakavaraisuudelle 4,5 %. Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 %. Finanssivalvonta päätti joulukuussa 2017 korottaa Kuntarahoituksen muun rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen (O-SII) lisäpääomavaatimusta 0,5 %:sta 1,0 %:iin. Tämä vaatimus tuli voimaan 1.7.2018. Finanssivalvonta tekee päätöksen muuttuvasta lisäpääomavaatimuksesta neljännesvuosittain ja päätti olla asettamatta joulukuussa 2018 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Vastuiden maantieteellisen jakauman perusteella määrittyvä luottolaitoskohtainen lisäpääomavaatimus on Kuntarahoitukselle 0,45 %, ja näin ollen CET1-vakavaraisuuden alaraja on 8,45 % ja kokonaisvakavaraisuuden alaraja 11,95 %.

Edellä olevien lisäksi Euroopan keskuspankki on asettanut osana vuosittaista valvojan arviota (SREP) Kuntarahoitukselle 1,75 % lisäpääomavaatimuksen (P2R), joka tuli voimaan vuoden 2018 alusta. P2R-lisäpääomavaatimuksen huomioiva minimitaso CET1-vakavaraisuudelle oli 10,20 % ja kokonaisvakavaraisuudelle 13,70 % vuoden 2018 lopussa.

Euroopan keskuspankki on päivittänyt helmikuussa 2019 osana vuoden 2018 valvojan arviota Kuntarahoituksen lisäpääomavaatimusta (P2R), ja uusi vaatimus on 2,25 % 1.3.2019 alkaen. Finanssivalvonta teki kesäkuussa 2018 päätöksen muun rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen (O-SII) lisäpääomavaatimuksesta ja laski Kuntarahoituksen takaisin 0,5 %:iin. Tämä muutos tulee voimaan 1.1.2019. Samassa yhteydessä Finanssivalvonta teki makrovakauspäätöksen rakenteellisista lisäpääomavaatimuksista ja päätti asettaa luottolaitoksille järjestelmäriskipuskurin. Kuntarahoituksen osalta asetettu järjestelmäriskipuskuriin perustuva lisäpääomavaatimus on 1,5 %. Järjestelmäriskipuskuri ja O-SII-lisäpääomavaatimus ovat rinnakkaisia puskureita, joista sovelletaan suurempaa. Järjestelmäriskipuskurivaatimus tulee voimaan 1.7.2019.

Konsernin omat varat ja vakavaraisuus

Vakavaraisuuden tunnusluvut

Kuntarahoitus-konsernin omat varat yhteensä ­suhteessa kokonaisriskin määrään olivat 87,97 % vuoden 2018 ­lopussa (2017: 72,50 %) ja CET1- vakavaraisuus oli 66,34 % (2017: 53,01 %). Vakavaraisuussuhde nousi edellisvuodesta 15,47 prosenttiyksikköä johtuen pääosin omien varojen kasvusta sekä kokonaisriskin määrän laskusta. Konsernin vakavaraisuus on ­pysynyt vahvana ja se ylittää selvästi lakisääteisen ja ­viranomaisten asettamat vähimmäisvakavaraisuusvaatimukset. Kunta­rahoituksen omat varat ylittävät 1 221 miljoonaa euroa (2017: 1 091 miljoonaa euroa) laissa määritellyn omien varojen vähimmäismäärän huomioiden voimassaolevat pääomapuskurit.

Kuntarahoitus-konsernin ydinpääoma oli vuoden lopussa 1 065 miljoonaa euroa (2017: 946 miljoonaa euroa) ja ensisijainen pääoma oli 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa). Toissijaista omaa pääomaa ei ollut ja omat varat yhteensä olivat 1 413 miljoonaa euroa (2017: 1 293 miljoonaa euroa).

Ydinpääomaan sisältyy tilikauden voitto, sillä tilikauden tulos on ollut tilintarkastuksen kohteena, ja näin ollen tilikauden voitto ­voidaan lukea ydinpääomaan Euroopan keskuspankin myöntämän vakavaraisuusasetuksen mukaisen luvan perusteella.

Konsernin riskipainotetut saamiset laskivat 10 % vuoden 2017 lopusta ollen 1 606 miljoonaa euroa vuoden lopussa (2017: 1 784 miljoonaa euroa). Luotto- ja vastapuoliriskin kokonaisriski pieneni vuoden 2017 lopun 1 108 miljoonasta eurosta 977 miljoonaan euroon tilikauden lopussa. Tähän vaikutti erityisesti likviditeettisalkun pienentyminen. Vastuun arvon­oikaisuriski laski 247 miljoonaan euroon (2017: 341 miljoonaa euroa). Vastuun arvonoikaisuriskiä pienensi alhaisempi johdannaissaamisten määrä sekä johdannaisten keskimääräisen maturiteetin lyhentyminen. Valuuttapositio oli alle 2 % omista varoista, joten markkinariskille ei ole laskettu omien varojen vaatimusta EU:n ­vakavaraisuusasetuksen artiklan 351 mukaisesti. Operatiivisen riskin vasta-arvo kasvoi 48 miljoonaa euroa 383 miljoonaan euroon (2017: 335 miljoonaa euroa) johtuen tuottoindikaattorin kasvusta.

OMAT VARAT, KONSERNI (1000 €)31.12.201831.12.2017
OMAT VARAT YHTEENSÄ1 412 9091 292 973
Ydinpääoma ennen vähennyksiä1 118 171976 260
Vähennykset ydinpääomasta-52 715-30 741
YDINPÄÄOMA (CET1)1 065 455945 519
Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä347 454347 454
Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta--
ENSISIJAINEN LISÄPÄÄOMA (AT1)347 454347 454
ENSISIJAINEN PÄÄOMA (T1)1 412 9091 292 973
Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä--
Vähennykset toissijaisesta pääomasta--
TOISSIJAINEN PÄÄOMA (T2)--
KOKONAISRISKIN MÄÄRÄ, KONSERNI
MILJOONAA EUROA
31.12.201831.12.2017
Yhteensä1 6061 784
Luotto- ja vastapuoliriski9771 108
Markkinariski--
Vastuun arvonoikaisuriski247341
Operatiivinen riski383335

Kuntarahoitus on päivittänyt vertailuvuoden 2017 vakavaraisuus­lukuja, joissa on huomioitu tekninen korjaus vastuun arvonoikaisuriskin laskennassa sekä se, että takauksia ei huomioida johdannaisvastapuolten osalta riskin vähennyskeinona vastuun arvonoikaisuriskin laskennassa. Nämä muutokset kasvattivat vastuun arvonoikaisuriskiä. Samassa yhteydessä on tarkennettu myös johdannaisten nettoutussopimusten alla annettujen käteisvakuuksien käsittelyä, joka on vaikuttanut alentavasti luotto- ja vastapuoliriskin määrään. Myös vertailuvuoden osalta valuutta­riski on ollut alle 2 % omista varoista.

Vakavaraisuuden hallinnan periaatteet ja tunnusluvut on kuvattu osana tämän toimintakertomuksen liitteitä: liitteessä 2. Vaka­varaisuuden hallinnan periaatteet, liitteessä 3. Konsernin vakavaraisuusasema sekä liitteessä 4. Emoyhtiön vakavaraisuusasema. Kuntarahoitus julkistaa lisäksi tästä toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisen vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan Pilari III –raportin. Raportti on saatavilla yhtiön verkkosivuilla englanniksi.

Vähimmäisomavaraisuusaste ja ­maksuvalmiusvaatimus

Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) vuoden lopussa oli 4,06 % (2017: 3,84 %) laskettuna tällä hetkellä voimassa olevia laskentaperiaatteita noudatten. Säännösluonnosten mukainen vähimmäistaso vähimmäisomavaraisuusasteelle on 3 %. Vähimmäisomavaraisuusastetta koskevan ehdotuksen käsittely on kesken EU-tasolla, ja vähimmäisomavaraisuusasteen ja sitä koskevien laskentaperiaatteiden arvioidaan tulevan voimaan aikaisintaan vuonna 2021. Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 177 % (2017: 173 %). Vuoden 2018 alusta lähtien LCR-suhdeluvun on pitänyt olla vähintään 100 %.

Kuntarahoitus varautuu myös EU-tasolla valmisteltavaan pysyvän varainhankinnan vaatimukseen (Net Stable Funding Ratio, NSFR), joka tullee voimaan tämän hetkisen arvion mukaan vasta vuonna 2021.

Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat

Kuntarahoituksen kriisinratkaisuviranomainen on EU:n yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto on päättänyt olla asettamatta yhtiölle omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärää (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL) vuodelle 2018.

Riskienhallinta

Kuntarahoituksen liiketoiminta edellyttää riittäviä riskienhallintamekanismeja, joilla varmistetaan yhtiön riskiaseman säilyminen hallituksen vahvistamissa puitteissa. Kuntarahoitus soveltaa riskienhallinnassaan hyvin konservatiivisia periaatteita. Tavoitteena on kokonaisriskiaseman säilyttäminen niin matalalla tasolla, että yhtiön hyvää luottoluokitusta ei vaaranneta.

Kuntarahoitus-konsernin toiminnan merkittävät riskit ovat luotto- ja vastapuoliriski, markkinariski ja likviditeettiriski. Kaikkiin liiketoimintoihin liittyy olennaisesti myös strategiset riskit sekä operatiiviset riskit mukaan lukien compliance-riski.

Konsernin riskit on kuvattu tarkemmin osana konsernitilinpäätöstä liitteessä 2. Lisäksi Kuntarahoitus julkistaa tästä toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisen riskienhallintaa ja vakavaraisuutta koskevia tietoja sisältävän Pilari III -raportin, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla englanniksi.

Konsernin riskiasema

Yhtiön riskinottohalukkuudessa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden 2018 aikana. Yhtiön hallitus vakuuttaa, että käytössä olevat riskienhallintajärjestelyt ovat Kuntarahoitus-konsernin riskiprofiiliin ja strategiaan nähden riittävät. Riskit pysyivät tilikauden aikana asetettujen limiittien puitteissa, ja yhtiön arvion mukaan riskienhallinta on täyttänyt sille asetetut vaatimukset. Vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi on lisännyt rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kautta tulosvolatiliteettia. Käyttöönotossa Kuntarahoitus luokitteli uudelleen rahoitusvaroja ja -velkoja ja erityisesti rahoitusveloista syntyvä tulosvolatiliteetti on kasvanut. Yhtiö seuraa ja analysoi jatkuvasti arvostuksista syntyvää volatiliteettia ja varautuu sen mahdollisesti aiheuttamiin tulos- ja vakavaraisuusvaikutuksiin.

Luottoriskit ovat keskeinen osa Kuntarahoituksen liiketoimintaa ja riskien luonteen vuoksi niiden poistaminen kokonaan toiminnasta on mahdotonta. Kuntarahoituksen luottoriskit syntyvät pääsääntöisesti asiakasrahoituksesta sekä likviditeetti- ja johdannaissalkun saamisista. Johdannaisia käytetään vain markkinariskeiltä suojautumiseen. Kuntarahoitus laskee IFRS 9 -standardin mukaiset odotetut luottotappiot ja siirtymähetkellä 1.1.2018 on kirjattu -0,9 miljoonan euron odotettujen luottotappioiden varaus omaan pääomaan. Vuoden aikana odotettujen luottotappioiden määrä on pienentynyt ja tilikauden lopussa tulokseen on kirjattu 0,6 miljoonaa euroa rahoitusvarojen luottotappioiden muutosta. Kuntarahoituksen luottoriskiasema on säilynyt vuoden aikana vakaana ja riskitasoltaan alhaisena.

Markkinariskit muodostuvat korko-, valuuttakurssi-, osakekurssi- tai muista hintariskeistä. Kuntarahoitus hallitsee liiketoiminnasta syntyvää korkoriskiä johdannaissopimusten avulla. Korkoriskiä syntyy pääasiassa euribor-korkojen korkosidonnaisuuden eroista taseen saamisten ja velkojen välillä. Korkoriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti. Valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla kaikki valuuttamääräinen varainhankinta ja sijoitukset euromääräiseksi. Yhtiöllä ei käytännössä ole liiketoiminnastaan syntyvää valuuttakurssiriskiä. Johdannaisten keskusvastapuoliselvityksen vakuushallinnan seurauksena yhtiölle voi kuitenkin syntyä väliaikaisesti pientä valuuttakurssiriskiä. Valuuttakurssiriskiä seurataan ja suojataan aktiivisesti. Myös muilta markkinariskeiltä suojaudutaan johdannaissopimuksilla. Johdannaissopimuksia voidaan solmia vain suojaustarkoituksessa, sillä Kuntarahoitus ei harjoita trading-toimintaa. Kuntarahoitus-konsernin markkinariski on edelleen säilynyt vakaana, vaikka rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien arvostusten tulosvolatiliteetti on kasvanut tilikauden aikana IFRS 9 -standardin käyttöönoton seurauksena.

Kuntarahoitus hallitsee jälleenrahoitusriskiä rajoittamalla rahoitusvarojen ja -velkojen välistä keskimaturiteettia. Lisäksi yhtiö hallitsee maksuvalmiusriskiä asettamalla limiitin käytettävissä olevan lyhyt- ja pitkäaikaisen likviditeetin vähimmäisriittävyydelle. Yhtiöllä oli vuoden 2018 lopussa 8 688 miljoonaa euroa (2017: 9 313 miljoonaa euroa) varoja maksuvalmiuden hallitsemiseen, jotka voidaan sopimuksen mukaisesta erääntymisestä poiketen myydä likviditeettitarpeiden hallitsemiseksi. ­Kuntarahoituksen maksuvalmius on hyvä ja rahoituksen saatavuus on säilynyt hyvällä tasolla tilikauden aikana.

Operatiivisten riskien arvioidaan olevan maltillisella tasolla. Operatiivisista riskeistä ei realisoitunut olennaisia tappioita ­vuoden 2018 aikana.

Hallinnointikäytäntö

Kuntarahoitus noudattaa yhtiölainsäädännön lisäksi luottolaitostoiminnasta annetun lain vaatimuksia hallinnon järjestämisestä, ja hallintoon liittyvät käytännöt on kuvattu tarkemmin yhtiön verkkosivuilla. Kuntarahoitus julkistaa vuosikertomuksen julkistamisen aikaan verkkosivuillaan toimintakertomuksesta erillisen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7§:n mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästään sisältäen kuvauksen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Selvitys pitää sisällään myös luottolaitostoiminnasta annetun lain edellyttämät kuvaukset hallinnosta sekä tiedot siitä, miten yhtiön noudattaa pörssiyhtiöitä koskevaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Koska Kuntarahoitus on yksinomaan listattujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija, ja sen osakkeet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena, Kuntarahoituksen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista suoraan soveltaa kyseistä koodia. Yhtiö on tästä huolimatta laatinut omat sisäiset hallintoa koskevat ohjeensa kyseisen koodin pohjalta.

Yhtiökokous

Kuntarahoituksen varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.3.2018. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2017 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että muut voitonjakokelpoiset varat, 89 206 444,47 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Varsinainen yhtiökokous nimitti omistajien nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenet toimikaudelle 2018–2019 (vuoden 2018 varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti). Yhtiökokous päätti myös omistajien nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenille maksettavien palkkioiden määrät.

Kokouksessa valittiin lisäksi yhtiön tilintarkastajaksi tilin­tarkastusyhteisö KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Marcus Tötterman, joka toimi päävastuullisena tilin­tarkastajana myös edellisellä tilikaudella.

Hallitus

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 28.3.2018 omistajien nimitysvaliokunta teki ehdotuksen yhtiökokoukselle yhtiön hallitukseen valittavista henkilöistä toimikaudelle, joka alkoi vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Helena Walldén (hallituksen puheenjohtaja), Tuula Saxholm (hallituksen vara­puheenjohtaja), Fredrik Forssell, Minna Helppi, Markku Koponen, Jari Koskinen, Kari Laukkanen ja Vivi Marttila.

Toimintaansa tehostaakseen hallitus on perustanut avustaviksi ja valmisteleviksi toimielimiksi tarkastus-, riski- ja palkitsemis­valiokunnan.

Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Markku Koponen (­puheenjohtaja), Kari Laukkanen ja Vivi Marttila. Riskivaliokunnan jäseninä toimivat Fredrik Forssell (puheenjohtaja), Minna Helppi ja Kari Laukkanen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Helena Walldén (puheenjohtaja), Tuula Saxholm, Markku Koponen ja Jari Koskinen.

Vuoden 2017 varsinaisesta yhtiökokouksesta vuoden 2018 ­varsinaiseen yhtiökokoukseen asti hallitukseen kuuluivat ­seuraavat jäsenet: Helena Walldén (puheenjohtaja), Tapani Hellstén (varapuheenjohtaja), Fredrik Forssell, Minna Helppi, Teppo Koivisto, Jari Koskinen, Vivi Marttila ja Tuula Saxholm.

Yhtiön hallituksen ja sen valiokuntien toimintaa on selostettu tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.

Henkilöstö

Kuntarahoitus-konsernissa työskenteli joulukuun 2018 lopussa 151 henkilöä (31.12.2017: 134), joista emoyhtiössä 141 henkilöä (31.12.2017: 119). Merkittävä lisäys johtuu sekä toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutoksesta että ennen kaikkea pankkisääntelyn mukanaan tuomasta tarpeesta kehittää yhtiön hallintoa, riskienhallintaa ja prosesseja. Uusia työntekijöitä on ­palkattu lähes kaikkiin yhtiön toimintoihin, muun muassa asiakaspalveluun, liiketoiminnan kehitykseen ja hallintopalveluihin sekä IT:n, talouden sekä riskienhallinnan tehtäviin. Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat koko konsernissa 12,5 miljoonaa euroa (2017: 11,0 miljoonaa euroa).

Kuntarahoituksen toimitusjohtajana toimii Esa Kallio. Hänet nimitettiin toimitusjohtajan tehtävään 28.2.2018. Sitä ennen hän toimi Kuntarahoituksen väliaikaisena toimitusjohtajana alkaen 22.8.2017. Toimitusjohtajan sijaisena toimii johtaja Mari Tyster 1.3.2018 alkaen. Lisäksi Kuntarahoituksen johtoryhmään kuuluvat johtajat Toni Heikkilä, Jukka Helminen, Rainer Holm, Joakim Holmström sekä Marjo Tomminen.

Palkat ja palkitseminen

Kuntarahoituksen johdon ja henkilöstön palkkiot muodostuvat kiinteästä palkkiosta (peruspalkka ja luontoisedut) ja muuttuvasta palkitsemisesta palkitsemisjärjestelmän ehtojen mukaan. ­Palkitsemisjärjestelmän periaatteet vahvistaa hallitus ja ne arvioidaan vuosittain. Palkitsemisjärjestelmiin ja palkkioihin liittyvässä työssä hallitusta avustaa hallituksen palkitsemisvaliokunta. Lisätietoja palkoista ja palkitsemisesta on konsernin liitetiedossa 31. Palkat ja palkitseminen sekä tästä toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisenä julkaistavassa palkka- ja palkkioselvityksessä vuodelta 2018, joka on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtäviin kuuluu valvoa Kuntarahoituksen taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuutta ja oikeellisuutta. Lisäksi sen tehtävänä on varmistaa, että yhtiöllä on toimintaa varten riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät ja että toimintaan liittyvien riskien hallinta on riittävää.

Sisäisen tarkastuksen tarkastustoiminta on ollut ulkoistettuna Deloitte Oy:lle, joka raportoi toiminnastaan suoraan hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Tilikauden 2018 aikana yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen siitä, että ulkoistettu tarkastustoiminta muutetaan sisäisesti hoidettavaksi ja on nimittänyt syyskuun 2018 alusta konsernin sisäisestä tarkastuksesta vastaavan johtajan, joka raportoi suoraan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle.

Osakepääoma ja omistajat

Tilikauden 2018 lopussa Kuntarahoituksen maksettu ja ­kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli 43 008 044,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 39 063 798. Yhtiössä on käytössä kaksi osakesarjaa (A- ja B-osakesarjat), joilla on yhtäläiset ääni- ja osinko-oikeudet. Jokainen osake oikeuttaa yhtiökokouksessa yhteen ääneen.

Vuoden 2018 päättyessä Kuntarahoituksella oli 278 osakkeenomistajaa (31.12.2017: 278).

10 suurinta osakkeenomistajaa 31.12.2018kpl%-osuus
1. Keva11 975 55030,66 %
2. Suomen valtio6 250 00016,00 %
3. Helsingin kaupunki4 066 52510,41 %
4. Espoon kaupunki1 547 8843,96 %
5. VAV Asunnot Oy (Vantaan kaupunki)963 0482,47 %
6. Tampereen kaupunki919 0272,35 %
7. Oulun kaupunki903 1252,31 %
8. Turun kaupunki615 6811,58 %
9. Kuopion kaupunki592 0281,52 %
10. Lahden kaupunki537 9261,38 %
Taulukossa esitetyt osakemäärät eivät sisällä näiden osakkeenomistajien konserniyhtiöiden mahdollisesti omistamia osakkeita.

Yhtiön tiedon mukaan suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden aikana.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Yhtiön hallituksen tiedossa ei ole sellaisia seikkoja, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yhtiön taloudelliseen asemaan tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta.

Näkymät vuodelle 2019

Globaalin talouden ja pääomamarkkinoiden kehitys näyttävät melko vakailta, mutta rahoitusmarkkinoilla on paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita leimaavat erityisesti maailmantalouden hidastuminen sekä Euroopassa Italian velkaantumiseen liittyvät rahoitusjärjestelmätason riskit ja Ison-Britannian mahdolliseen EU:sta irrottautumiseen liittyvät vaikeasti ennustettavat vaikutukset. Yhtiö on varautunut mahdolliseen Brexitiin, eikä siitä arvioida aiheutuvan olennaisia muutoksia yhtiön liiketoimintaan.

Suomen kuntatalouden näkökulmasta vuoden 2019 näkymät ovat edelleen vakaat. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on kesken, ja sen kokonaisvaltaisten vaikutusten arvioiminen sekä Kuntarahoituksen asiakaskenttään että yhtiön omaan toimintaan on haastavaa. Uudistuksella ei odoteta olevan tämän hetken arvion mukaan olennaista vaikutusta Kuntarahoituksen toiminnan volyymeihin vuonna 2019.

Kuntarahoitus jatkaa vuonna 2019 merkittäviä panostuksia palvelutarjonnan ja järjestelmien kehittämiseen tehostaakseen ja parantaakseen toimintaansa entisestään ja digitalisoidakseen palvelujaan. Kuntarahoitus ennakoi kulujen olevan vuoden 2018 kuluja korkeammat johtuen henkilöstölisäyksistä, tietojärjestelmien kehittämisestä sekä kohonneista viranomais­maksuista. Huomioiden edellä kuvatut toimintaympäristön näkymät ja olettaen, että korkojen ja luottoriskipreemioiden kehityksessä ei tapahdu merkittäviä muutoksia markkinaodotuksiin verrattuna, Kuntarahoitus odottaa liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen tai heikompi kuin vuonna 2018. Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja vuoden 2018 alussa käyttöön otettu IFRS 9 -standardi saattavat aiheuttaa tulosvolatiliteettia rahoitusinstrumenttien realisoitumattomien käyvän arvon muutosten kautta.

Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.

Hallituksen esitys tilikauden 2018 voittoa ­koskeviksi toimenpiteiksi

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 133 868 022,38 euroa, josta tilikauden voitto on 21 831 739,09 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

  • osinkoa jaetaan 0,16 euroa osakkeelta, yhteensä 6 250 207,68 euroa, ja että
  • muut voitonjakokelpoiset varat, 127 617 814,70 euroa, jätetään omaan pääomaan.

Tilikauden tulos on hyvä, ja hallitus pitää perusteltuna maltillisen osingon maksamista. Yhtiö on viime vuosina varautunut ennakoidun pankkisääntelyn mukaisten pääomavaatimusten, erityisesti vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) voimaantuloon. Omia varoja on vahvistettu kertyneillä voittovaroilla ja liikkeeseen lasketun pääomalainan (AT1) avulla. Yhtiön leverage ratio on vuoden 2018 lopussa 4,06 %. Leverage ratio -vaatimuksen voimaantulon aikataulu on vielä auki, mutta yhtiö täyttää tällä hetkellä ennakoidun 3 %:n leverage ratio -vaatimuksen. Hallitus arvioi, että maltillinen osingonjako ei vaaranna pääomavaateiden täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta. Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 4.4.2019. Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 9.4.2019.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Konsernin kehitys31.12.201831.12.201731.12.201631.12.201531.12.2014
Liikevaihto (milj. euroa)*714,0204,1183,7204,1222,0
Korkokate (milj. euroa)236,3228,5206,1172,2160,0
%-osuus liikevaihdosta33,1112,0112,284,472,1
Liikevoitto (milj. euroa)190,0198,4174,2151,8144,2
%-osuus liikevaihdosta26,697,294,874,464,9
Kulu-tuotto-suhde0,210,180,170,160,15
Lainakanta (milj. euroa)22 35421 21920 91020 08819 205
Varainhankinnan kanta (milj. euroa)30 85630 15328 66228 41926 616
Taseen loppusumma (milj. euroa)35 67734 73834 05233 88930 009
Oman pääoman tuotto, % (ROE)10,7612,5712,5114,8421,66
Koko pääoman tuotto, % (ROA)0,430,460,410,380,41
Omavaraisuusaste, %4,173,863,483,081,98
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)1 065946777686556
Ensisijainen pääoma (Tier 1) (milj. euroa)1 4131 2931 1241 034557
Omat varat yhteensä (milj. euroa)1 4131 2931 1241 069623
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %66,3453,0146,2141,4929,94
Ensisijainen pääoma (Tier 1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %87,9772,5066,8962,4929,98
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %87,9772,5066,8964,6133,53
Vähimmäisomavaraisuusaste, % (leverage ratio)4,063,843,543,151,8
Henkilöstö1511341069590
* 1.1.2018 voimaan tulleen IFRS 9 -standardin myötä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavien johdannaisten määrä on kasvanut ja ne käsitellään bruttomääräisesti korkotuottojen ja -kulujen jaottelussa. Tämä on kasvattanut liikevaihto-tunnuslukua korkotuottojen kasvaessa. Yhtiö on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollisuutta olla oikaisematta aiempia kausia. Tarkempaa tietoa korkotuottojen ja -kulujen jakaumasta on konsernin liitetiedossa 32.
Muut vaihtoehtoiset tunnusluvut31.12.201831.12.2017
Korkokate AT1 -korkokulut huomioiden (miljoona euroa)220,1212,3
Kulut (miljoona euroa)49,142,9
Tuotot (miljoona euroa)238,5241,3
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset (miljoona euroa)0,411,0
Kulu-tuottosuhde ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (miljoona euroa)0,210,19
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (miljoona euroa)189,6187,4
Oman pääoman tuotto (ROE) käyvin arvoin, %14,7913,32

Tunnuslukujen laskentaperusteet

Liikevaihto
Korkotuotot ja vastaavat tuotot + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot

Korkokate AT1-pääomalainan korot huomioiden
Korkotuotot ja vastaavat tuotot – korkokulut ja vastaavat kulut – AT1 pääomalainan korkokulut emoyhtiössä

Kulu-tuotto -suhde
Palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut /                                                                                             
Korkokate + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + käypään arvoon käyvän arvon rahaston 
kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot

Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, käyvän arvon muutokset + suojauslaskennan nettotuotot

Kulu-tuotto –suhde ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia
Palkkiokulut + hallintokulut + poistot + liiketoiminnan muut kulut /
Korkokate + palkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + käypään arvoon käyvän arvon rahaston
kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot – realisoitumattomat
käyvän arvon muutokset
* 100

Lainakanta
Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä – leasingsaamiset

Varainhankinnan kanta
Velat luottolaitoksille + velat yleisölle ja julkisyhteisöille + yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat – CSA-vakuudet (saadut)

Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Liikevoitto – verot /
Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
* 100

Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % (ROE)
Tilikauden laaja tulos /
Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
* 100

Koko pääoman tuotto, % (ROA)
Liikevoitto – verot /
Taseen loppusumma keskimäärin (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)
* 100

Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus /
Taseen loppusumma
* 100

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
Ydinpääoma /
Riskipainotetut saamiset
* 100

Ensisijainen pääoma (Tier 1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
Ensisijainen pääoma /
Riskipainotetut saamiset
* 100

Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %
Omat varat yhteensä /
Riskipainotetut saamiset
* 100

Vähimmäisomavaraisuusaste, %
Ensisijainen pääoma /
Vastuiden kokonaismäärä
* 100

Maksuvalmiusvaatimus (LCR), %
Likvidit varat /
Likviditeetin ulosvirtaukset – likviditeetin sisäänvirtaukset stressitilanteessa
* 100

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Taulukon luvut on esitetty miljoonina euroina.1.1.–31.12.20181.1.–31.12.2017
Korkotuotot ja vastaavat tuotot (sis. leasing)711,7191,4
Palkkiotuotot2,43,2
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot-27,96,2
Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot-0,5
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot0,0-
Suojauslaskennan nettotuotot27,62,7
Liiketoiminnan muut tuotot0,10,1
Liikevaihto 714,0204,1
Korkotuotot ja vastaavat tuotot (sis. leasing)711,7191,4
Korkokulut ja vastaavat kulut-475,437,2
AT1-pääomalainan korkokulut emoyhtiössä-16,2-16,2
Korkokate AT1-pääomalainan korot huomioiden220,1212,3
Palkkiokulut4,24,1
Hallintokulut27,222,3
Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä2,32,0
Liiketoiminnan muut kulut15,414,5
Kulut49,142,9
Korkokate236,3228,5
Palkkiotuotot2,43,2
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot-27,96,2
Myytävissä olevien rah.varojen nettotuotot-0,5
Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot0,0-
Suojauslaskennan nettotuotot27,62,7
Liiketoiminnan muut tuotot0,10,1
Tuotot238,5241,3
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, käyvän arvon muutokset-27,38,3
Suojauslaskennan nettotuotot27,62,7
Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset0,411,0
Kulut49,142,9
Tuotot238,5241,3
Kulu-tuottosuhde0,210,18
Kulut49,142,9
Tuotot238,5241,3
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, käyvän arvon muutokset-27,38,3
Suojauslaskennan nettotuotot27,62,7
Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia238,1230,3
Kulu-tuottosuhde ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia0,210,19
Liikevoitto190,0198,4
Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, käyvän arvon muutokset-27,38,3
Suojauslaskennan nettotuotot27,62,7
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia189,6187,4
Velat luottolaitoksille823802
Velat yleisölle ja julkisyhteisöille3 8713 747
Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat26 90226 304
Yhteensä31 59530 853
-CSA-vakuudet (saadut)-739-700
Varainhankinnan kanta yhteensä30 85630 153
Liikevoitto190,0198,4
Verot-38,0-39,7
Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)1 412,71 261,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE)10,76 %12,57 %
Tilikauden laaja tulos209,0168,1
Oma pääoma ja määräysvallattomien omistajien osuus (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)1 412,71 261,9
Oman pääoman tuotto, % (ROE) käyvin arvoin14,79 %13,32 %
Liikevoitto190,0198,4
Verot-38,0-39,7
Taseen loppusumma keskimäärin (tilikauden alun ja lopun keskiarvo)35 207,434 395,2
Koko pääoman tuotto, % (ROA)0,43 %0,46 %
Oma pääoma1 486,11 339,4
Määräysvallattomien omistajien osuus--
Taseen loppusumma35 676,734 738,1
Omavaraisuusaste, %4,17 %3,86 %
Ydinpääoma (CET1)1 065,5945,5
Riskipainotetut saamiset1 606,21 783,5
Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %66,34 %53,01 %
Ensisijainen pääoma (Tier 1)1 412,91 293,0
Riskipainotetut saamiset1 606,21 783,5
Ensisijainen pääoma suhteessa riskipainotettuihin eriin, %87,97 %72,50 %
Omat varat yhteensä1 412,91 293,0
Riskipainotetut saamiset1 606,21 783,5
Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %87,97 %72,50 %
Ensisijainen pääoma (Tier 1)1 412,91 293,0
Vastuiden kokonaismäärä34 832,433 669,4
Vähimmäisomavaraisuusaste, %4,06 %3,84 %