Henkilöstö

Kuntarahoituksen henkilöstömäärä kasvoi edelleen. Vuonna 2018 henkilöstöhallinnossa keskityttiin esimiestyön käytäntöjen, perehdytyksen ja henkilöstöhallinnon prosessien digitalisoinnin valmisteluun. Työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi ja arvostavat työn tarjoamia kehittymisen mahdollisuuksia.

Merkityksellistä työtä kasvavassa ja kehittyvässä yhteisössä

Asiantunteva ja työssään viihtyvä henkilöstö on Kuntarahoituksen merkittävin voimavara, jonka hyvinvointiin ja koulutukseen panostetaan. Kuntarahoituksen henkilöstö pitää työtään merkityksellisenä ja arvostaa työn tarjoamia kasvun ja kehityksen mahdollisuuksia. Vuoden 2018 aikana keskityttiin erityisesti esimiestyön käytäntöjen yhtenäistämiseen, perehdytyksen kehittämiseen ja henkilöstöhallinnon prosessien digitalisoinnin valmisteluun.

Kuntarahoituksen henkilöstömäärä oli myös vuonna 2018 kasvussa ja lisääntyi vuoden aikana 134 henkilöstä 151:een. Yrityksen kehityspanostukset sekä lisääntyneet viranomaisvaatimukset loivat osaltaan henkilöstötarpeita, ja rekrytoinnit painottuivat erityisesti riskienhallinnan, raportoinnin, talouden sekä kehityksestä vastaavan osaston alueille.

Kuntarahoituksen työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä, mikä näkyy pitkinä työsuhteina sekä henkilöstön vähäisenä vaihtuvuutena. Henkilöstön keskimääräinen ikä vuonna 2018 oli 30–39 vuotta, ja työntekijöiden ikärakenne on jakautunut tasaisesti 26–62 ikävuoden välille. Henkilöstömäärän kasvusta huolimatta Kuntarahoitus muodostaa tiiviin yhteisön, jonka kaikki työntekijät työskentelevät samassa toimipisteessä.

Työtä kuin itselle tekisi

Henkilöstökyselyn mukaan henkilöstö kokee Kuntarahoituksen vastuullisen roolin yhteiskunnan hyvinvointia tukevien hankkeiden rahoittajana lisäävän työn merkityksellisyyttä ja motivaatiota. Osa vastaajista näki, että työskentely Kuntarahoituksella on kuin työn tekemistä itselle, sillä rahoitetut hankkeet koskettavat lähes jokaista suomalaista elämän varrella.

Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan monilla työkykyä edistävillä ja työn kuormittavuutta ennaltaehkäisevillä toimilla. Vuoden 2018 aikana työntekijöille on tarjottu mahdollisuus osallistua muun muassa työhyvinvoinnin valmennusohjelmaan. Työssä jaksamista on vuoden aikana selvitetty työn kuormittavuustekijöitä kartoittavalla anonyymillä kyselyllä, jonka tulosten pohjalta työntekijät ovat tarvittaessa voineet hyödyntää työpsykologin palveluita osana työterveyshuoltoa.

Henkilöstökyselyn mukaan työntekijät arvostavat erityisesti Kuntarahoituksen tarjoamia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia. Pienen, kansainvälisen rahoituslaitoksen monipuolisten ja laajojen toimenkuvien koetaan tukevan omaa ammatillista kasvua ja uran rakentumista, mikä lisää työn mielekkyyttä. Kuntarahoituksessa pääsee näkemään läheltä koko rahoituksen ketjun vaikutukset yhteiskunnan hyvinvoinnin ja palveluiden rakentamiseen.

Painopistealueina järjestelmien kehitys ja digitalisointi

Henkilöstön koulutukseen ja kehitysmahdollisuuksiin tullaan Kuntarahoituksessa panostamaan myös jatkossa. Kuntarahoituksen strategisena tavoitteena on olla asiakkaille nyt ja tulevaisuudessa paras asiantuntija, mihin peilaten myös henkilöstön osaamista kehitetään.

Vuonna 2018 esimiestyötä ja johtamista tuettiin luomalla pitkäkestoinen valmennusohjelma, jolla yhdenmukaistettiin esimiestyön käytäntöjä. Vuoden aikana päivitettiin myös tehtävien vaativuusalueiden arviointijärjestelmä.

Vuonna 2018 luotiin myös edellytyksiä henkilöstöhallinnon toimintojen digitalisoinnille. Vuodelle 2019 suunnitellun henkilöstöhallinnon järjestelmäuudistusprojektin tavoitteena on sujuvoittaa esimiestyöhön toimintaprosesseja, vähentää virhealttiutta sekä tukea henkilöstön kehittymistä e-oppimisympäristön ja interaktiivisten perehdytysmateriaalien avulla.

Kehityspanostukset ovat tuoneet uusia osaamis- ja rekrytointitarpeita etenkin kehitysosastolle, tukitoimintoihin sekä asiakasrajapintaan. Työtä tehostavan automatisaation ja robotiikan kasvava hyödyntäminen siirtää painopistettä manuaalisista työtehtävistä kohti korkeampaa lisäarvoa tuottavia toimenkuvia. Kehitys vapauttaa resursseja mielekkäämpiin tehtäviin, mutta vaatii henkilöstöltä myös muutos- ja kehitysvalmiuksia, joita tullaan tulevaisuudessa tukemaan muun muassa itseohjautuvuutta edistävän, valmentavan esimiestyön ja johtamisen kehittämisen avulla.

Lisääntyvät viranomaisvaatimukset lisäävät sääntelyä myös henkilöstöhallinnossa, jonka vuoksi Kuntarahoituksessa panostettiin vuonna 2018 erityisesti perehdytyksen kehittämiseen. Viranomaisvaatimukset näkyvät rekrytointien kasvuna eritoten riskienhallinnassa, raportoinnissa, talouspuolella sekä kehitysosastolla.

Jatkoa kasvun ja kehityksen polulla

Hyvä taloustilanne luo kilpailua alan parhaista osaajista, mikä on tuonut rekrytoinnille uudenlaisia vaatimuksia. Kuntarahoitus on onnistunut rekrytoinneissaan vaikeasta tilanteesta huolimatta. Yhtiössä tullaan kuitenkin vuonna 2019 systemaattisemmin panostamaan muun muassa opiskelijayhteistyöhön. Organisaation kasvu haastaa myös henkilöstön välistä tiedonkulkua ja tulevana kehityskohteena on muun muassa parhaiten henkilöstön tiedontarpeita ja -vaihtoa palvelevien keinojen ja kanavien määrittely. 

Vuonna 2019 keskeinen ponnistus tulee olemaan vuonna 2018 terävöitettyjen arvojen sekä asiakasstrategian linjausten vieminen käytännön työhön yhdessä henkilöstön kanssa.

Henkilöstön sukupuolijakauma 2018, %

Henkilöstön sukupuolijakauma 2018, %

Henkilöstön ikäjakauma 2018, %

Henkilöstön ikäjakauma 2018, %

Työntekijöiden omistautuneisuusindeksi 2018

Työntekijöiden omistautuneisuusindeksi 2018

CASE 2018

Uusia näkökulmia kansainvälisestä työvaihdosta

Kuntarahoituksessa työntekijöiden ammatillista kehittymistä tuetaan monin tavoin, muun muassa tarjoamalla koulutusta sekä luomalla puitteita asiantuntijoiden väliseen osaamisen jakamiseen. Yksi osaamisen kehittämisen tavoista on mahdollisuus kansainväliseen työvaihtoon, jossa Kuntarahoitus tekee yhteistyötä muun muassa Alankomaissa toimivan kuntarahoittajan BNG:n kanssa.

Haagissa sijaitseva BNG on Kuntarahoituksen tapaan Euroopan keskuspankin suoran valvonnan alainen. Kun Haagista tiedusteltiin halukkaita työvaihtoon erityisesti viranomaisraportoinnin alueelta, ­raportointipäällikkönä työskentelevä Katariina Ulanen tarttui ­tilaisuuteen oitis.

– Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ­niistä viranomaisvalvonnan, raportoinnin ja ­datanhallinnan osa-alueista, joissa voisimme tehdä BNG:n kanssa yhteistyötä sekä tutustua BNG:n toimintatapoihin. Toisaalta halusimme myös jakaa heille osaamista meidän hyväksi havaitsemistamme viranomaisraportoinnin malleista.

Työvaihto kirkasti Ulaselle oman työn prioriteetteja ja antoi näkökulmaa siihen, miten asioita voitaisiin tehdä toisin. Lisäksi matkalla syntyi monia tärkeitä kontakteja, joilta on tulevaisuudessa helpompi kysyä sparrausapua.

Ulanen suosittelee vaihtomahdollisuutta varauksetta.

– Vaihto on yksi mielekkäimmistä kehittymisen tavoista ja työantajalta hieno mahdollisuus työntekijälle. Siitä saamani opit aion jakaa Kuntarahoituksessa laajemminkin.